Pajtim Statovci: Tiranan sydän

Statovcin Kissani Jugoslavia on todella hyvä kirja. Niinpä Statovcin toinen, Tiranan sydän, oli saatava ehdottomasti lukuun, vaikkakin sille oli päässäni melkoiset toiveet (Otava, 2016, saatu kustantajalta). Mutta Statovci täyttää ne ihan mallikkaasti. Tiranan sydän on koosteisesti tehty hyvä kirja.


Albanialaiset nuoret miehet Bujar ja Agim lähtevät kotimaastaan pakoon kohti parempaa elämää. Rahaa säästetään köyhyyttä sietäen, jota Albaniassa tuntuu riittävän. Lopuksi ostetaan uudet vaatteet, jotta näytetään edes kerran hyvältä, ennen kuin noustaan epävarman oloiseen moottoriveneeseen. Surullisen tutunoloinen tarina myös nykypäivänä.

Tiranan sydän kertoo ajassa hyppien kuinka nuor(t)en maailmalle muuttaminen luonnistuu ja kuinka maahanmuuttajiin, ja nimenomaisesti albaaneihin, suhtaudutaan eri paikoissa. Kotimaassa nuorten miesten välillä syntyy rakkautta: Agim tuntee itsensä naiseksi ja Bujar vaikuttaen olevan- ihminen. Nuoret katoavat maailman tuuliin ja eroavat toisistaan.

Kirjassa kerrotaan Albaniasta ja sen historiasta (myös kansantarinoita), noiden kahden henkilön perheen kautta. Samalla kirjassa kuvataan ja pohditaan maastamuuttoa ja ihmisen identiteettiä. Sukupuoli-identiteettiä ja seksuaalista identiteettiä. Yhtenä päivänä Bujar (vai Agim?) on nainen, toisena mies. Seksuaalisuuden merkitys ei myöskään kuvaudu Bujarille ensisijaisen tärkeänä. Mutta oman itsensä hyväksyminen, se tuntuisi kaikkein tärkeimmältä. Ja tuo itsensä etsimisen matka on enemmän, ja vaikeampaa, kuin mikään muu.

Kirja on aiheiltaan hieno. Kissani Jugoslaviaan verrattuna lukukokemukseni ei kuitenkaan ollut niin hyvä. Koin Tiranan sydämen hyvin laskelmoiduksi ja suunnitelluksi kirjaksi ja melko runsaaksi. Olen varma, etten ymmärtänyt kirjan kaikkia tarkoitusperiä, tai edes juonen kokonaisuutta (jospa kirjailija olisi Helsingin kirjamessuilla?!). Tästä syystä kirja olisi loistava lukupiirikirja!
Pajtim Statovci on ehdottomasti suomalaiskustannuksen tähtinimiä, jonka tuotantoa aion seurata jatkossakin suurella ilolla ja mielenkiinnolla.


"Voin valita mikä olen, voin valita sukupuoleni, voin valita kansalaisuuteni ja nimeni ja syntymäkaupunkini yksinkertaisesti avaamalla suuni. Kenenkään ei ole pakko olla se ihminen joksi on syntynyt, vaan itsensä voi koota kuin palapelin."

- Pajtim Statovci: Tiranan sydän

Kommentit

  1. Minustakin Kissani Jugoslavia oli parempi, mutta Tiranan sydän tulee siinä mukavasti perässä. Minulle kävi niin, että en oikein ymmärtänyt mitä tapahtui, joten se vaikutti lukukokemukseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukavasti perässäni loistavasti kuvattu! No näin minullekin, että välillä vähän kestävyyteni ja tarkkaavaisena lipsahti ja todnäk en tajunnut kaikkea. Mutta ehkä vähän kuitenkin?
      Kiitos kommentistasi, tuntuipa kivalle saada se :)!

      Poista
  2. Tiranan sydän ei täysin aukea, vaan säilyttää tietyn mysteerinsä, joka tekee siitä hyvin kiinnostavan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulle se ei oikein toiminut niin, vaan vähän toisinpäin. Mutta hyvä kirja.
      Kiitos!

      Poista
  3. Olen lukenut paljon kirjailijasta, vaikka en ole lukenut kumpaakaan hänen kirjaansa. Tekstisi luettuani voisin ajatella aloittavani vuonna x hänen tuotantonsa lukemisen juuri kissakirjasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Okei, kiva kuulla etten sulkenut ovia :)
      Kissakirja on rosoisen eheä.
      Kiitos kommentista!

      Poista
  4. Tiranan sydän kiinnostaa, ehdottomasti. Kissa oli niin hämmentävä ja kiehtova lukukokemus, että tämä uutukainen tuntuu olevan ihan must.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä on ehdottomasti syksyn kiinnostavampia, mukavia lukuhetkiä :)

      Poista

Lähetä kommentti