Asko Sahlberg: Irinan kuolemat

Asko Sahlbergin Herodes on ollut kauan "pitäisi lukea" -lukulistallani mutta pituutensa vuoksi olen onnistunut karttelemaan sitä. Ostin kuitenkin kirjamessuilta Asko Sahlbergin Irinan kuolemat (2015, Like, 156 sivua), koska kirjankansista tuli vain hyvä tunne... 


Irinan kuolemat kertovat Irinasta, joka lähetetään Ruotsiin evakkolapseksi vuonna 1944. Ruotsissa kolmen hengen perhe ottaa Irinan ristiriitaisella vastaanotolla vastaan. Hieman pikkuvanha Irina yrittää olla kiltti ja kuuliainen evakkolapsi, aivan kuten vanhemmat lähdönhetkellä opettivat. Uuden perheen sisäiset vaikeudet kuitenkin paljastuvat, kun Äiti-Saskian ja Isä-Augustin oma tytär Hedvig alkaa oireilla todella rajusti. Ympäröivä ruotsalainen maalaiskylä kuvataan kirjassa sangen sisänpäin kääntyneeksi ja lähes sairaaksi yhteisöksi, jossa elää omat lait, eikä lastensuojelua tunneta. Kirjassa sivutaan myös toisen evakkolapsen, Taunon, traagista tarinaa.

Vaikka tarina on (minut yllättäen) lähes psykologista trilleriä, on Asko Sahlbergin kieli todella vakuuttavaa ja kaunista. Tarina tulee iholle. Kirjan lähes psykoottiset kuvaukset ovat todella voimakkaita ja upeita: "Ei pelkoa ihmisten silmistä nähnyt. Sen näki heidän suistaan. Ihmisten suut olivat synkkiä reikiä, jotka oli kaivettu kalpeitten patsaitten takaraivoon." .

Kirjassa kuvataan Irinan elämänkaari ja itse asiassa kirjan nimi on minusta aivan loistava. Kirja alkaa Irinan ollessa jo aikuinen, keskikohta on upeaa lapsuuskuvausta ja lopussa Irina on jo vanha. Olen alkanut selvästikin suosia kronologisen järjestyksen kerrontaa mutta Sahlbergin kirjassa tarinan koonti on tehty taidolla ja eheästi. Koko kirja on oikeastaan ehkä lukuvuoteni parhaimpia kotimaisia uutuuksia, joita olen lukenut. Ja suoranainen huuto lasten oikeuksien puolesta. 
Ja olipa hienoa löytää taas uusi kotimainen kirjailija, jonka tuotantoa voin alkaa kahlaamaan suurella mielenkiinnolla ja melko varmalla tyytyväisyystakuulla.


"Mies kohotti uhkaavasti keppiään. Irina painautui ovea vasten. Hänen sydämensä oli ennättänyt vääntelehtimään kurkkuun. Miehen suupielet vääntyivät ylöspäin ja ylähuuli paljasti hampaat, jotka hän oli juuri varastanut hevoseltaan. Hän väänsi hartiaansa taaksepäin lyödäkseen Irinaa sauvallaan. Irina puristi silmänsä kiinni. Hänen sydämensä puristui suuhun."

- Asko Sahlberg: Irinan kuolemat

Kommentit

  1. Huh! Aihe kuulostaa rankalta. Sahlbergin taituruus paljastuu noissa otteissa. Hän kirjoittaa kauniisti, muttei säästele lukijaa rumiltakaan asioilta.

    Herodes on loistava! Sivuja on paljon, mutta ne kääntyilevät melko nopeasti, sillä kirja on sen verran hyvä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aihe oli yllättävän rankka mutta kannattaa lukea! Herodes pitää kyllä joskus lukea, olen sitä monta kertaa jo käsissäni kirjakaupassa pitänyt ja suositustasi muistellut :)!

      Poista

Lähetä kommentti